Yleistietoa
Kutsumanimi: Aksu
Syntynyt: 1.1.2013 Ikääntyminen: 5-vuotias, oma Rotu: Welsh (sec. B) Säkä: 132 cm Sukupuoli: Ori Rekisterinumero: VH13-022-0022. |
Omistaja: Kurre VRL-12410
Kasvattaja: Teresa Wande(evm) Koulutustaso: HeA, 110cm Painotus: esteratsastus Hoitaja: Snow, hoidettava viimeistään 6.3.2013 |
Luonne
Aksu on hieman hermoja koetteleva, mutta herkkä poniherra. Upeat liikkeet ja hallittu muoto tekevät siitä näyttävän kouluponin, vaikka herra itse viihtyykin paremmin esteradoilla. Esteillä se onkin todellinen hirmu ja odotukset menestymisen suhteen ovat korkealla. Aksu on suhteellisen hyvätapainen, vaikka keksiikin kaikenlaisia päähänpistoja, jotka ärsyttävät itse ketäkin. Oriin kannattaa kuitenkin tutustua.
Hoitaessa Aksu on äärettömän utelias ja virkeä. Ori tutkailee tavaroita sekä hoitajansa selkämystä, eikä malttaisi millään vain seistä aloillaan. Aksu nauttii harjauksesta, mutta ei jaksa pysähtyä vaan yrittää tavoittaa harjapakin ja levitellä sen sisällön karsinanpohjalle. Jos ei ole heti skarppina, saattaa joutua keräilemään tavaroita purujen seasta. Hommaa ei helpota se, että Aksu yrittää saada tavaroita hampaidensa väliin ja sitten iloisesti heitellä niitä seinille. Poniori on niin leikkisä kaveri, että välillä menee todella hermot. Kun sitä sitten vihaisesti komentaa, saattaa Aksu hetkeksi rauhoittuakin, mutta vähän kerrassaan se alkaa taas tutkailla jotakin uutta, esimerkiksi hoitajansa selkämystä. Eihän se mitään haittaa, mutta kun sieltä löytyy jotakin kivaa, kuten huppu tai vetoketju poni tarrautuu siihen hampaillaan ja riuhtaisee. Takin repeäminen ei olekaan enää yhtään hauskaa. Onneksi Aksu on ongelmaton varustaa. Kun satula on asetettu sen selkään ja vyötä alettu kiristää ponikin hieman rauhoittuu. Poni ei pullistele tai vastustele satulointia muutenkaan, ja nakkaa kuolaimet helposti suuhunsa. Aksu kulkee taluttaessa todella kiltisti rinnalla, oli sillä sitten kuolaimet tai pelkkä riimu. Tietenkin, jos taluttaja antaa sen mennä puskaan ponihan menee. Aksu saattaa hieman omalla tavallaan "kysyä" saako puskaan mennä, ja se on sitten taluttajasta kiinni mennäänkö vaiko eikö mennä.
Kouluratsuna: herrasta löytyy hyvä takajalkojen työntö ja ryhdikäs kevyt muoto. Aksu on tosi kiva ja herkkä ratsastaa, mutta poni itse ei tykästy kouluratsastukseen ollenkaan. Siksi on kovan työn takana saada herra näyttämään parastaan. Sivuttaisliikeradat Aksulla on heikot ja pohkeenväistöjä saakin hioa oikein olan takaa. Aksu ei suutu siitä, että epäonnistuu tehtävässään vaan yrittää seuraavalla kerralla korjata asian. Aksun liikkeet ovat tasaiset istua, ja ponia jaksaa kyllä työstää jos yhtään kouluihmisiä on. Takajalkoihin tulee hieno työntö itsestään ja liikkeet näyttävät upeilta, kunhan ratsastaja osaa istua häiritsemättä ponia. Etenkin laukka pojalla pyörii kehuttavasti, mutta ravissakaan ei ole mitään vikaa.
Esteillä: Aksu sitten vasta syttyy. Esteet ovat parasta mitä herra tietää, ja siksi se onkin oikein tulta ja tappuraa. Jo alkuverryttelyssä saattaa huomata miten poni tepsuttaa kiireisesti ja heiluttaa päätään ylös alas malttamattomana. Kun sitten alkaa puomityöskentely Aksu rauhoittuu ja alkaa keskittyä. Puomeilla herra on todella tarkkaavainen, ja nostaa jalkojaan automaattisesti korkealle. Mutta mitä korkeammalla maasta puomit ovat, sen paremmin Aksu suoirutuu. Pienet kavaletit eivät välttämättä saa sen innostusta tyydytettyä, vaan ori kiirehtii niistä ylitse. Kun esteet nousevat siihen seitsemästäkympistä ylöspäin ori kunnostautuu ja alkaa tosissaan hypätä. Ja tätä jatkuu aina sinne 110 senttisten tasolle, ehkä joskus saatamme kokeilla vielä hieman korkeampaakin. Aksu tykkää hypätä ja on siksi todella varma ratsu, se ei kiellä tai ryöstä vaan pysyy hyppysissä ja hyppää hyvin.
Hoitaessa Aksu on äärettömän utelias ja virkeä. Ori tutkailee tavaroita sekä hoitajansa selkämystä, eikä malttaisi millään vain seistä aloillaan. Aksu nauttii harjauksesta, mutta ei jaksa pysähtyä vaan yrittää tavoittaa harjapakin ja levitellä sen sisällön karsinanpohjalle. Jos ei ole heti skarppina, saattaa joutua keräilemään tavaroita purujen seasta. Hommaa ei helpota se, että Aksu yrittää saada tavaroita hampaidensa väliin ja sitten iloisesti heitellä niitä seinille. Poniori on niin leikkisä kaveri, että välillä menee todella hermot. Kun sitä sitten vihaisesti komentaa, saattaa Aksu hetkeksi rauhoittuakin, mutta vähän kerrassaan se alkaa taas tutkailla jotakin uutta, esimerkiksi hoitajansa selkämystä. Eihän se mitään haittaa, mutta kun sieltä löytyy jotakin kivaa, kuten huppu tai vetoketju poni tarrautuu siihen hampaillaan ja riuhtaisee. Takin repeäminen ei olekaan enää yhtään hauskaa. Onneksi Aksu on ongelmaton varustaa. Kun satula on asetettu sen selkään ja vyötä alettu kiristää ponikin hieman rauhoittuu. Poni ei pullistele tai vastustele satulointia muutenkaan, ja nakkaa kuolaimet helposti suuhunsa. Aksu kulkee taluttaessa todella kiltisti rinnalla, oli sillä sitten kuolaimet tai pelkkä riimu. Tietenkin, jos taluttaja antaa sen mennä puskaan ponihan menee. Aksu saattaa hieman omalla tavallaan "kysyä" saako puskaan mennä, ja se on sitten taluttajasta kiinni mennäänkö vaiko eikö mennä.
Kouluratsuna: herrasta löytyy hyvä takajalkojen työntö ja ryhdikäs kevyt muoto. Aksu on tosi kiva ja herkkä ratsastaa, mutta poni itse ei tykästy kouluratsastukseen ollenkaan. Siksi on kovan työn takana saada herra näyttämään parastaan. Sivuttaisliikeradat Aksulla on heikot ja pohkeenväistöjä saakin hioa oikein olan takaa. Aksu ei suutu siitä, että epäonnistuu tehtävässään vaan yrittää seuraavalla kerralla korjata asian. Aksun liikkeet ovat tasaiset istua, ja ponia jaksaa kyllä työstää jos yhtään kouluihmisiä on. Takajalkoihin tulee hieno työntö itsestään ja liikkeet näyttävät upeilta, kunhan ratsastaja osaa istua häiritsemättä ponia. Etenkin laukka pojalla pyörii kehuttavasti, mutta ravissakaan ei ole mitään vikaa.
Esteillä: Aksu sitten vasta syttyy. Esteet ovat parasta mitä herra tietää, ja siksi se onkin oikein tulta ja tappuraa. Jo alkuverryttelyssä saattaa huomata miten poni tepsuttaa kiireisesti ja heiluttaa päätään ylös alas malttamattomana. Kun sitten alkaa puomityöskentely Aksu rauhoittuu ja alkaa keskittyä. Puomeilla herra on todella tarkkaavainen, ja nostaa jalkojaan automaattisesti korkealle. Mutta mitä korkeammalla maasta puomit ovat, sen paremmin Aksu suoirutuu. Pienet kavaletit eivät välttämättä saa sen innostusta tyydytettyä, vaan ori kiirehtii niistä ylitse. Kun esteet nousevat siihen seitsemästäkympistä ylöspäin ori kunnostautuu ja alkaa tosissaan hypätä. Ja tätä jatkuu aina sinne 110 senttisten tasolle, ehkä joskus saatamme kokeilla vielä hieman korkeampaakin. Aksu tykkää hypätä ja on siksi todella varma ratsu, se ei kiellä tai ryöstä vaan pysyy hyppysissä ja hyppää hyvin.
Eläinlääkärin hoidot
26.2.2013
Yleistarkastus meni hyvin. Poni on terve kaikinpuolin. Käytöskin oli ihan mukava, jokseenkin hiukan ylipirteältä ori vaikutti. Antoi kuitenkin tutkia hyvin.
Säkä 132cm, ikä 5v, paino 290 kg.
Yleistarkastus meni hyvin. Poni on terve kaikinpuolin. Käytöskin oli ihan mukava, jokseenkin hiukan ylipirteältä ori vaikutti. Antoi kuitenkin tutkia hyvin.
Säkä 132cm, ikä 5v, paino 290 kg.